Suomen markkinatutkimus tutki Maalainen-lehdelle kaurajuoman ja maidon hintoja ja hintajakaumaa. Tutkimus osoittaa, että kaurajuomat maksavat Suomessa varsin paljon: 1,69 euroa litralta.
Kaurantuottajan osuus kaurajuoman hinnasta on vain 0,9 prosenttia. Maidossa maidontuottajan osuus on 43,9 prosenttia tuotteen hinnasta. Kaurajuoman hinta Suomessa on lähes kaksinkertainen täysmaitoon nähden. Tuottajan kukkarossa se ei näy.
Täysmaidon kuluttajahinta on vain 0,89 euroa litralta.
Teollisuus ja kauppa 86,8 % kaurajuoman hinnasta
Kaurajuoman korkea hinta sataa tuottajan sijaan teollisuuden ja kaupan pussiin. Kauppa ja teollisuus nettoavat jokaisesta litran kaurajuomapurkista 1,40 euroa. Kaurantuottaja saa alle 1,5 senttiä.
Tiukalle kilpailutetussa maidossa teollisuus ja kauppa saavat vain 39 senttiä litralta. Kaurajuomasta ”välikädet” ottavat siten yli euron enemmän kuin maidosta.
Suomen markkinatutkimuksen mukaan kaurajuoma valmistetaan samoilla tuotantolinjoilla ja samalla tuotantoteknologialla kuin maidot.
Teollisuuden ja kaupan osuus kaurajuoman hinnasta nousee 86,8 prosenttiin ja kaurantuottaja saa vain 0,9 prosenttia
Täysmaidossa tuottajan osuus on 43,9 prosenttia. Kaupan ja teollisuuden yhteenlaskettu osuus on himpun verran vähemmän eli 43,8 prosenttia.
Suomessa valtio kerää arvonlisäveroa 14 prosenttia elintarviketuotteiden hinnan päälle eli siitä muodostuu 12,28 prosenttia elintarvikkeen kokonaishinnasta.
Kaurajuomalla korkea hiilijalanjälki
Ilmastokeskustelussa esille on noussut eri elintarvikkeiden hiilijalanjälki. Suomessa eri ruoka-aineista saadaan runsaasti hiilihydraatteja, rasvaa ja proteiineja. Siksi tarkastelu on ravitsemusasiantuntijoilla siirtynyt ns. suojaravintoaineisiin.
Mistä ruoka-aineista saamme vitamiinit ja kivennäisaineet pienimmällä hiilikuormalla?
Kun katsantokanta käännetään 100 gramman annokseen, esille nousevat perinteiset suomalaiset ruoka-aineet; peruna, maito, ruisleipä, kananmuna ja kala sekä uudempi tuttavuus soija.
Kaurajuoman hiilikuorma on tupla maitoon nähden.
Huomioitavaa on, että myös liha, etenkin broileri ja sianliha pärjäävät tässä tarkastelussa hyvin. Heikoimmin tässä tarkastelussa pärjää riisi, jonka vitamiini- ja kivennäisainesisältö on vähäinen ja viljelystä johtuvat hiilipäästöt muihin viljoihin nähden suuret.
Kun tarkastellaan ruoka-aineiden hiilipäästöjä ja vitamiinien ja kivennäisaineiden määrää, on syytä huomioida määrän lisäksi myös monipuolisuus eli se, että eri ruoka-aineista saamme eri ravintoaineita.
